lauantai 16. toukokuuta 2015

Quattro Stazione 2/4: Verona

"Yksinäinen junanpilli on kulkureiden tunnari..."

En ehtisi edes silmää räpäyttää, jos yhtäkkiä pitäisi nimetä paras junamatkalle sopiva biisi: J. Karjalaisen ja Mustien Lasien klassikko Mä meen.

Biisin tunnelmaan kiteytyy kaikki se, mitä junissa rakastan. Ja junissa, jos missä, on sitä jotain. On ollut pienestä pitäen. Lapsena ennätin mummolan matkoilla päästä lättähatunkin kyytiin, mutta todellinen ihastuminen rautateihin syntyi VR:n sinisten pikajunien kyydissä. Niissä oli kerta kaikkiaan jokainen pieni yksityiskohta kunnossa! Kaikki muu oli sinistä paitsi ravintolavaunu, joka puolestaan oli kauttaaltaan kirkuvan punainen. Tosin tupakkavaunutkin saattoivat olla verhoiltu sinisellä, mutta savu ja röökinkatku värjäävät ne muistoissani harmaiksi.

Rautatie-estetiikka oli pikajunissa kohdillaan, ja nuoruusvuosieni sinisiin vaunuihin kiteytyy muutenkin junamatkailuun lähtemättömästi kuuluva reissuromantiikka. Vähät eväät repussa, määränpää missä lie.

Aikuisiällä kiskomatkailumuistoihini kirjattiin uusi luku, kun kuljin työn takia kaksi vuotta Tampereen ja Hämeenlinnan väliä päivittäin junalla. Reissuromantiikka puuttui arkiaamujen junavuoroista, mutta paluuvuoroilla sitä monesti oli, varsinkin perjantaisin, kun juna täyttyi viikonloppulomille päässeistä alokkaista ja muista kotiin palaavista matkalaisista. Ja niinkuin kaikki matkoillaan ikävöivät rakkaitaan.

Nyt Italian reissullamme pääsimme Katrin kanssa todistamaan kiskoilla kulkemisen kuninkuusluokkaa: rataosuus Bergamosta Brescian kautta Veronaan tarjoili hetkittäin niin upeita maisemia, että olisi tehnyt mieli hypätä pois junasta ja jäädä vain ihastelemaan vuoria.



Quattro Stazione 1/4: Bergamo



Mitä vihaat?

Vanha tuttuni kyseli hiljattain Facebookissa: "Mitä vihaat?"

En keksinyt kysymykseen äkkiseltään vastausta, sillä onhan viha niin voimakas tunne, että sen ääneen tunnustaminen vaatii huolellista etukäteisharkintaa. Mietteliääksi kysymys kuitenkin veti.

Mitä vihaan?

Kysymys palasi mieleeni nyt, kun aloin kirjoittaa tätä Italian reissumme ensimmäistä osaa.